PUHDASROTUINEN
Harva rotu on yhtä puhdas kuin islanninhevonen. Vuodesta 930
lähtien Islannissa kasvaneisiin hevosiin ei ole sekoittunut muihin
rotuihin, koska muiden hevosten maahantuonti Islantiin kiellettiin.
Islanninhevonen polveutuu viikinkien 800-luvulta alkaen Islantiin
tuomista ratsuista. Islanninhevosen esi-isinä on kelttiläisiä
ponirotuja, tarpaaneita ja norjalaisia kylmäverihevosia.
PITKÄIKÄINEN
Maailman vanhimpiin hevosrotuihin lukeutuva islanninhevonen on
tavallisesti terve ja pitkäikäinen hevosrotu. Vanhin islanninhevonen on
ollut tiettävästi 54-vuotias. Nykyisellään 30-vuotiaaksi terveenä
pysyvä islanninhevonen ei ole ollenkaan poikkeuksellinen.
SOSIAALINEN
Luonteeltaan islanninhevosta pidetään tasaisena ja helppona
käsitellä, mikä on myös laumakasvatuksen tuoma ominaisuus.
Islanninhevosta ei koskaan pidä pitää yksin, vaan ne tarvitsevat
erityisen sosiaalisen luonteensa vuoksi ympärilleen muita hevosia.
Yksilökohtaisia luonne-eroja esiintyy kuitenkin aivan kuten muillakin
hevosroduilla. Osa hevosista on herkkiä ja eteenpäinpyrkiviä, jota rodun
jalostuskin tavoittelee, osa taas rauhallisia ja helposti monipuoliseen
käyttöön soveltuvia harrasteratsuja. Islanninhevonen soveltuu yleensä
mainiosti kaikenikäisten ratsastajien käyttöön, joskin islanninhevosen
vahva tempperamentti voi haastaa aloittelevan ratsastajan.
KYLMÄVERIROTU
Islanninhevoset kasvavat ja kehittyävät kylmäverirodun tapaan
hitaammin ja ne koulutetaan myöhemmin kuin muut hevosrodut, 4–5 vuoden
iässä. Islanninhevosta pidetään täysikasvuisena vasta 7–8-vuotiaana.
Kokoa se kasvaa keskimäärin viisivuotiaaksi asti.
SÄKÄ
Säkäkorkeus islanninhevosilla on nykyään noin 135–145 cm. Kokoonsa nähden se on kuitenkin vahva.
MUUTA
Islanninhevosilla on paksu ja tuuhea karva sekä pitkät, tuuheat jouhet.
Värejä esiintyy erittäin laajalti, lähes kaikki hevosmaailmassa
tunnetut värigeenit. Kaikki värit hyväksytään, ja perus- ja
erikoisvärejä ja niiden eri sävyjä ja yhdistelmiä on kymmenittäin.
Islanninhevosilla on säilynyt askellajeina käynnin, ravin ja laukan
lisäksi töltti, joka on lähinnä ehkä kouluratsastuksen lajikehittymisen
myötä muilta hevosroduilta jäänyt arvoon arvaamattomaan ja muiltakin
hevosilta täysin muiden jalostustavoitteiden ulkopuolelle.
Islanninhevosen viides "vaihde" on liitopassi, nopea, lähes
kaksitahtinen lateraalinen askellaji.

Ei kommentteja:
Lähetä kommentti