Aamu alkoi taas aivan mahtavasti. Olin pistäny herätyksen 7.10 ja kappas kummaa heräsin 7.40, eli täs oli käyny taas nii hienosti et toi miun tosi hieno älypuhelin ei herättäny koska oli äänettömällä... Noh onneks Ann oli tän päivän sairastamassa kotona joten ei mitään paniikkia. Siinä rauhassa söin aamupalan ja lähin talliin. Tein iha normi hommat eli hepat ulos ja tallin siivous. Sitten sain liikuttaa 4 hevosta joilla kaikilla tein ihan pienen lenkin näin alkuun, kun ovat liikkuneet viimeks loka-marraskuussa.
Ekana oli Telma joka meni aivan kuin juna etiäpäin eikä ollu mitään probleemia, sanoisinko, että oikeen luottopolle.
Toisena oli sitten Lilla joka tien päässä rupes pistelee hanttiin ja siinä ei oikeen tienny kumpi pää se oli ylhäällä etu- vai takapää, kun sai komentaa neitii etiäpäin :D Sitten ku neiti nieli tappion, niin meno oli mitä mukavinta ja tasaista, eikä edes kokeillut hermojani loppumatkalla.
Kolmantena oli Snaefinnur, joka oli tosi kiltisti siihen asti, kunnes veti laukasta liinat kii ja tää tosiaan oli odotettavissa. Joten eihän siinä eiku vähä raippaa persuuksille nii rupeaa pikkuherra uskomaan. Vähän aikaa meni tosi hyvin taas ja sitten keksiki jo uuden tempun: Liinat kiinni, vaihteena pelkkä pakki ja vetokisa ohjien kanssa. Siinä peruuteltiin tovi eikä suostunu menee etiäpäin vaikka nokka oli kohti kotia. Aina ku raippaa tuli persuuksille nii seurauksena hauskat pukit ja tässä vaiheessa meinas keskittymine vaa nii herpaantua koko hommaan, koska hyvä etten itkeny nauramisesta ;D Noh päätin sit olla tekemättä vähä aikaan mitään ja seisottii ja katteltii maisemia, vähä aikaa siinä vähän kerroin säännöt pikkuherralle ja sitten uus yritys, tosin nyt huusin nii kovaa ku kurkusta lähti nii uskoha se sitten vihdoin! Onneks oltiin jo senverra kaukana, että oli aika kääntyä takas kotia, ja hienostiha se kotia päin meni, suostu jopa vapaaehtoisesti menemään tölttiä ravin sijaan :)
Tässä välissä kävin syömässä vähäse lounasta ja sillä välin ulkona alkoi sataa, aikasemmin vaan tuuli eikä se haitannut onneks menoa. Noh päätin sit kuitenkin vielä liikuttaa viimosen heposen eli Òskarin. Heppa varmaa ihmetteli et mitä miun päässä oikee liikku. Huomas nimittäi et tuuli oli pikkasen kovempi ku aikasemmi sillä ratsastaessa tuuli suoraan sivulta ja se horjautti välillä minua sekä Òskaria, tähän säähän ois nimittäi tarvinnu ne laskettelulasit ja jonkin sortin kypärämyssyn. Jouduin tekemään lyhkäsemmän lenkin ku muilla hevosilla, koska olin aivan läpimärkä ja tuntu ettei poskipäissä ois ollu tuntoa olleskaa. Mut eihän siinö Òskar totteli tosi mukavasti vaik välillä yritti vähän näyttää et mentäs jo takas kotiapäin. Kotitiellä takas tultuamme vauhti hidastu hevoseltakin ku tuuli just niin sopivasti suoraan meitä kohti ja voin vannoo et jos kypärä ei ois ollu kii nii se ois lentäny päästä - ja pitkälle!
Ratsastettuani jaoin talliin heinät ja myöhemmi illemmalla käytiin Hannan kanssa ottamassa hevoset sisään :)
Loppuilta meneekin sitten samallailla ku ennenkin, eli lehvojen katselulla.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti